Kolmas yritys: Lehtikaalisipsit

Nämä sipsit vaati kaksi epäonnistunutta yritystä. Yksinkertaisuudessaan minun versioni menee näin.

Tarvitset:

• 150 g pussi lehtikaalia
• oliiviöljyä
• chilijauhetta
• suolaa
• sitruunamehua

1. Minä en pessyt lehtikaalia, koska se oli kotimaista. Jos kuitenkin peset, kuivaa huolella.

2. Poista kaalinlehdistä lehtiruodot. Revi lehdet palasiksi.

3. Laita kaalinpalat kulhoon ja sekoita joukkoon 2 rkl oliiviöljyä, ripaus suolaa, sitruunamehua sekä chiliä. 

4. Sekoita käsin. Hankaa öljyä ja mausteita varovasti kaalin paloihin.

5. Lämmitä uuni 175 asteeseen. Laita kaalit leivinpaperille niin etteivät ole kasassa. Jouduin tekemään kahdessa erässä.

6. Pidä uunissa alle 10 minuuttia. Kaaleja voi välillä käännellä lastalla. Tarkkaile koko ajan, etteivät pala. Sipsit ovat valmiita kun ovat rapsakoita lastuja, mutta vielä kirkkaan vihreän värisiä. 

Vihreä pasta

Sain ison kasan pinaattia. Se kutistui pannulla pieneksi mutta maukkaaksi lisäksi pastaan. Lähdin liikkeelle pinaatista ja päätin pitäytyä vihreissä elementeissä loppuun asti. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen jos lopuksi lisää fetaa annokseen. Annoksesta syö kolme nälkäistä.

Tarvitset:

• pala varhaiskaalia
• pieni kesäkurpitsa
• sipuli
• kolme kynttä valkosipulia
• yrttikuutio
• iso kasa tuoretta pinaattia
• vihreää tuorepastaa
• fetajuustoa
• mustapippuria
• sitruunamehua ja soijaa
• oliiviöljyä
• tuoreita yrttejä
• kuivattua chiliä
• seesaminsiemeniä
• tuorepastaa

1. Kuullota sipulit reilussa öljyssä, lisää joukkoon pinaatit. Anna kutistua ja mausta sitruunalla ja ripauksella soijaa. Kun pinaatit ovat kypsyneet, nosta ne lautaselle sivuun. 

2. Kuullota pannulla kesäkurpitsat ja pala yrttikuutiota tai kasvisliemikuutiota, lopuksi lisää joukkoon silputti varhaiskaali ja seesaminsiemenet. 

3. Sekoita pinaatti ja pieni pala fetaa kastikkeen joukkoon ja mausta sitruunalla, mustapippurilla ja chilillä. 

4. Keitä tuorepasta

5. Lisää annoksen päälle murustettua fetaa sekä yrttejä

Pettämätön puolukkapiirakka

Tämä puolukkapiirakka ei petä koskaan, olen tehnyt sitä useasti ja se toimii aina.  Resepti on lähes sellaisenaan Kotiliedestä, tosin minun jauhoseokseni on ollut hieman erilainen. Puolukkapiirakka tarvitsee ehdottomasti rukiisen taikinan. Itse olen laittanut vehnäjauhoja, spelttijauhoja ja ruisjauhoja, mutta noita reseptin määriä voi varmasti muuttaa sen mukaan mitä kaapista löytyy. Tosin vehnäjauhojen määrää en kovin paljon uskaltaisi vähentää, koska silloin vaarana on, että pohjasta tulee liian kova. Piirakka toimii parhaiten hieman jäähtyneenä vaniljajäätelön kera (tätä lisää ei saa unohtaa!) mutta hyvillä mielin tätä syö myös seuraavana päivänä.

Loistavaa tässä piirakassa on sen myös helppous ja edullinen hinta. Tosin työvaiheista vihaan voin ja sokerin vaahdottomasti, sen voin myöntää. Onneksi sen jälkeen loppu sujuu vaikka silmät kiinni. 

TALVIPÄIVÄN PUOLUKKAPIIRAKKA:

POHJA:

150 g voita

1,3 dl sokeria

1 kananmunaa

1,5 dl vehnäjauhoja

1 dl spelttijauhoja

0,5 dl ruisjauhoja

0,5 tl soodaa

0,5 dl maitoa

TÄYTE:

Noin litra puolukoita

purkki kermaviiliä

1 kpl kananmunaa

0,5 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

Ensin inhottavin vaihe eli rasvan ja sokerin vaahdottaminen, mihin lisätään kananmuna. Sekaisin laitetut kuivat ainekset sekaan vuoronperään maidon kanssa. Tehdään tasainen massa.

Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan ja lisätään noin puolet puolukoista. Päälle kermaviili, kananmuna, sokeri ja vaniljasokeri seos ja loput puolukat päälle.

Paistetaan 200 asteessa noin puoli tuntia. Kannattaa ennen pois ottamista tökkäistä tikulla ja varmistaa ettei taikina ole raakaa. 

Ruokaterveiset Roomasta

Rooma oli herkuttelijan paratiisi. Ja kyllä, suomalaisilla pizzan paistajilla on vielä paljon matkaa täydellisen tomaattikastikkeen jäljille.

Esittelen nyt oman Top 3-listaukseni makumatkalta. Listalta puuttuu kylläkin Prosecco, se maistui hyvältä joka kuppilassa.

1. Rosti, Pigneto

Pignetoon löysimme Mondon loistavan matkaoppaan johdolla. Onneksi. Sympaattinen kaupunginosa viehättävine kuppiloineen löytyy Terminiltä lyhyen bussimatkan päästä. 

Rosti löytyi hiukan sattumalta, kannatti kysyä paikallisilta suositusta hyvästä pizzapaikasta. Ja siellä me istuttiin pitkissä pöydissä italialaisten perheiden ja iloisten seurueiden katveessa. Katsoin vieressä istuvan miehen pizzaa hiukan liian kauan; tarjosi siitä palaa maistiaiseksi. En tohtinut ottaa palaa, vaikka paprikatahna ja ricottajuusto näytti kieltämättä kiinnostavalle yhdistelmälle.

Talon oma 12 euron nimikkoviini oli mainio. Ja Margarita-pizza, jota oli tehostetettu basilikalla ja muutamalla kirsikkatomaatilla saa meidät takuulla vielä palaamaan Pignetoon.

 

 

löytyy: Via Bartolomeo d'Alviano 65

http://www.yelp.com/biz/rosti-roma

2. Aristocampo,  Trastavere

Mondoopas suositti tätä. Ja me uskoimme. Täältä löytyi komeat tarjoilijat, kasvisruokia muutama ja koko loman alkupalojen huipentuma: Buffalomozzarella kääräistynä marinoituun munakoisoon. Tarvitseeko tätä nyt perustella enempää, kuvaa ei ole koska se herkku katosi ennen ajatustakaan kuvasta.

Paikka oli viihtyisä. Muut listalta tilatut ruuat eivät räjäyttäneet tajuntaa mutta saivat kyllä palaamaan uudelleen.

löytyy: Via della Lungaretta, 75

3.  Carciofo alla giudia 

Tämä ei ole mikään paikka. Tämä on alkupala. Sisilialla on munakoisonsa, Roomalla on artisokat. Friteeratut artisokat olivat mainio rapea alkupala. Versioita oli useampia, me testasimme parmesaanilla maistettua  ja ihan pelkkää artisokkaa. Mutta tarjolla olisi ollut myös anjoviksella höystetty versio. Kuvaa ei ole, käytä googlea.