torstai 18. heinäkuuta 2013

Kolmas yritys: Lehtikaalisipsit


Nämä sipsit vaati kaksi epäonnistunutta yritystä. Yksinkertaisuudessaan minun versioni menee näin.

Tarvitset:

  • 150 g pussi lehtikaalia
  • oliiviöljyä
  • chilijauhetta
  • suolaa
  • sitruunamehua

1. Minä en pessyt lehtikaalia, koska se oli kotimaista. Jos kuitenkin peset, kuivaa huolella.
2. Poista kaalinlehdistä lehtiruodot. Revi lehdet palasiksi.
3. Laita kaalinpalat kulhoon ja sekoita joukkoon 2 rkl oliiviöljyä, ripaus suolaa, sitruunamehua sekä chiliä. 
4. Sekoita käsin. Hankaa öljyä ja mausteita varovasti kaalin paloihin.
5. Lämmitä uuni 175 asteeseen. Laita kaalit leivinpaperille niin etteivät ole kasassa. Jouduin tekemään kahdessa erässä.
6. Pidä uunissa alle 10 minuuttia. Kaaleja voi välillä käännellä lastalla. Tarkkaile koko ajan, etteivät pala. Sipsit ovat valmiita kun ovat rapsakoita lastuja, mutta vielä kirkkaan vihreän värisiä. 

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Vihreä pasta


Sain ison kasan pinaattia. Se kutistui pannulla pieneksi mutta maukkaaksi lisäksi pastaan. Lähdin liikkeelle pinaatista ja päätin pitäytyä vihreissä elementeissä loppuun asti. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen jos lopuksi lisää fetaa annokseen. Annoksesta syö kolme nälkäistä.

Tarvitset:

  • pala varhaiskaalia
  • pieni kesäkurpitsa
  • sipuli
  • kolme kynttä valkosipulia
  • yrttikuutio
  • iso kasa tuoretta pinaattia
  • vihreää tuorepastaa
  • fetajuustoa
  • mustapippuria
  • sitruunamehua ja soijaa
  • oliiviöljyä
  • tuoreita yrttejä
  • kuivattua chiliä
  • seesaminsiemeniä
  • tuorepastaa
1. Kuullota sipulit reilussa öljyssä, lisää joukkoon pinaatit. Anna kutistua ja mausta sitruunalla ja ripauksella soijaa. Kun pinaatit ovat kypsyneet, nosta ne lautaselle sivuun. 
2. Kuullota pannulla kesäkurpitsat ja pala yrttikuutiota tai kasvisliemikuutiota, lopuksi lisää joukkoon silputti varhaiskaali ja seesaminsiemenet. 
3. Sekoita pinaatti ja pieni pala fetaa kastikkeen joukkoon ja mausta sitruunalla, mustapippurilla ja chilillä. 
4. Keitä tuorepasta

5. Lisää annoksen päälle murustettua fetaa sekä yrttejä

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Pettämätön puolukkapiirakka


Tämä puolukkapiirakka ei petä koskaan, olen tehnyt sitä useasti ja se toimii aina.  Resepti on lähes sellaisenaan Kotiliedestä, tosin minun jauhoseokseni on ollut hieman erilainen. Puolukkapiirakka tarvitsee ehdottomasti rukiisen taikinan. Itse olen laittanut vehnäjauhoja, spelttijauhoja ja ruisjauhoja, mutta noita reseptin määriä voi varmasti muuttaa sen mukaan mitä kaapista löytyy. Tosin vehnäjauhojen määrää en kovin paljon uskaltaisi vähentää, koska silloin vaarana on, että pohjasta tulee liian kova. Piirakka toimii parhaiten hieman jäähtyneenä vaniljajäätelön kera (tätä lisää ei saa unohtaa!) mutta hyvillä mielin tätä syö myös seuraavana päivänä.

Loistavaa tässä piirakassa on sen myös helppous ja edullinen hinta. Tosin työvaiheista vihaan voin ja sokerin vaahdottomasti, sen voin myöntää. Onneksi sen jälkeen loppu sujuu vaikka silmät kiinni. 



TALVIPÄIVÄN PUOLUKKAPIIRAKKA:

POHJA:
150 g voita
1,3 dl sokeria
1 kananmunaa
1,5 dl vehnäjauhoja
1 dl spelttijauhoja
0,5 dl ruisjauhoja
0,5 tl soodaa
0,5 dl maitoa

TÄYTE:
Noin litra puolukoita
purkki kermaviiliä
1 kpl kananmunaa
0,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria

Ensin inhottavin vaihe eli rasvan ja sokerin vaahdottaminen, mihin lisätään kananmuna. Sekaisin laitetut kuivat ainekset sekaan vuoronperään maidon kanssa. Tehdään tasainen massa.
Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan ja lisätään noin puolet puolukoista. Päälle kermaviili, kananmuna, sokeri ja vaniljasokeri seos ja loput puolukat päälle.
Paistetaan 200 asteessa noin puoli tuntia. Kannattaa ennen pois ottamista tökkäistä tikulla ja varmistaa ettei taikina ole raakaa. 

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Ruokaterveiset Roomasta

Rooma oli herkuttelijan paratiisi. Ja kyllä, suomalaisilla pizzan paistajilla on vielä paljon matkaa täydellisen tomaattikastikkeen jäljille.

Esittelen nyt oman Top 3-listaukseni makumatkalta. Listalta puuttuu kylläkin Prosecco, se maistui hyvältä joka kuppilassa.



1. Rosti, Pigneto

Pignetoon löysimme Mondon loistavan matkaoppaan johdolla. Onneksi. Sympaattinen kaupunginosa viehättävine kuppiloineen löytyy Terminiltä lyhyen bussimatkan päästä. 

Rosti löytyi hiukan sattumalta, kannatti kysyä paikallisilta suositusta hyvästä pizzapaikasta. Ja siellä me istuttiin pitkissä pöydissä italialaisten perheiden ja iloisten seurueiden katveessa. Katsoin vieressä istuvan miehen pizzaa hiukan liian kauan; tarjosi siitä palaa maistiaiseksi. En tohtinut ottaa palaa, vaikka paprikatahna ja ricottajuusto näytti kieltämättä kiinnostavalle yhdistelmälle.

Talon oma 12 euron nimikkoviini oli mainio. Ja Margarita-pizza, jota oli tehostetettu basilikalla ja muutamalla kirsikkatomaatilla saa meidät takuulla vielä palaamaan Pignetoon.
 
 
löytyy: Via Bartolomeo d'Alviano 65

2. Aristocampo,  Trastavere

Mondoopas suositti tätä. Ja me uskoimme. Täältä löytyi komeat tarjoilijat, kasvisruokia muutama ja koko loman alkupalojen huipentuma: Buffalomozzarella kääräistynä marinoituun munakoisoon. Tarvitseeko tätä nyt perustella enempää, kuvaa ei ole koska se herkku katosi ennen ajatustakaan kuvasta.

Paikka oli viihtyisä. Muut listalta tilatut ruuat eivät räjäyttäneet tajuntaa mutta saivat kyllä palaamaan uudelleen.

löytyy: Via della Lungaretta, 75

3.  Carciofo alla giudia 

Tämä ei ole mikään paikka. Tämä on alkupala. Sisilialla on munakoisonsa, Roomalla on artisokat. Friteeratut artisokat olivat mainio rapea alkupala. Versioita oli useampia, me testasimme parmesaanilla maistettua  ja ihan pelkkää artisokkaa. Mutta tarjolla olisi ollut myös anjoviksella höystetty versio. Kuvaa ei ole, käytä googlea.


maanantai 31. joulukuuta 2012

Välipäivien tacot


Nyt on meksikolaisen ruuan buumi yltänyt Meilahteen asti. Sunnuntailounaaksi rippeistä kootuista tacoista tuli mainiot. Niissä oli ehkä jotain sellaista makua, jota jäin kaipaamaan Patronassa. Ja se makuhan on kirpeys ja raikkaus, mutta ei varmaankaan autenttisuus, koska enhän koskaan ole vieraillut Mexicossa. Uskon, että kaiken salaisuus olivat marinoidut pavut, joten aloitetaan sillä. Eilen näitä tarjoiltiin lisukkeena munakkaan ja nokkoslettujen kanssa.

Marinoidut mustasilmäpavut:

Tarvitset: 
  • mustasilmäpapuja
  • valkosipulinkynsi raastettuna
  • öljy
  • sitruuna
  • mustapippuri
  • hunaja
  • suola
  • vaalea balsamico
  • tuore korianteri
  • chilijauhe
  • kuivattu persilja
  • makeaa chilikastiketta

1. Liota papuja yön yli
2. Keitä suolatussa vedessä noin 45 minuuttia
3. Sekoita aineksista marinadi ja anna vetäytyä yön yli jääkaapissa. Tarkkoja määriä ei ole, koska tein tämän sattumanvaraisesti. 

Tacosalaatti:
  • Kurkkua kuorittuna
  • paprika
  • tomaatti
  • muutama musta oliivi
  • korianteria
  • fetaa
  • jalapenoja
  • marinoituja papuja
  • sitruunaa

Lisäksi murensin hajonneen tacokuoren salaatin joukkoon.

1. Pilko kaikki ainekset melko pieniksi paloiksi. Korianteria kannattaa laittaa reippaasti mukaan. Lopuksi murenna feta joukkoon. Papujen marinadi toimii kastikkeena.

Valmiiksi tehty salaatti ei tietenkään sovi isompaan kattaukseen, jossa yksi vihaa oliiveja ja toinen ei voi syödä papuja. Mutta täyttämisen kannalta tämä on nerokas. Mielestäni sellaisia erikseen kasattuja vihanneksia on hankala hallita.

Maustetut soijasuikaleet:
  • Soijasuikaleita
  • ranskankermaa
  • fajitas-mausteseosta
  • makeaa chilikastiketta
  • sipuli
  • chiliä

1. Keitä soijasuikaleita noin 10 minuuuttia. Valuta niitä siivilässä
2. Kuullota pannulla öljyssä sipuli
3. Lisää suikaleet joukkoon
4. Lisää reilusti fajitas-mausteseosta, chilikastiketta ja ruokalusikallinen ranskankermaa
5. Maista, tarvitseeko suolaa tai chiliä lisätä 


Lisäksi tarvitset:
  • Taco-kuoria (jotka voi siis nopeasti lämmittää mikrossa)
  • Salsa (tämänhän voisi tehdä itse)
  • ranskankerma (kermaviili)

Seuraavalla kerralla mukana on takuulla myös guacamole. Koska se on parasta mitä meksikolaisuus on maailmalle antanut.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Talvipäivän lohdullinen valo ja linssikeitto, joka ei petä.

Sunnuntaina olin yksin kotona. Kunpa joku tulisi kutsumatta kylään ja keittäisi höyryävää, mausteista linssikeittoa, haaveilin. Sanoisi, että viikonloppua on vielä jäljellä.

No, päätin hoitaa itseni lohduttamisen itse. Olen tehnyt tätä soppaa lukemattomia kertoja. Laiskana sunnuntaina keitto on hyvin helppo valmistaa, eikä vaadi useinkaan edes kauppareissua, koska syntyy vaatimattomimmillaan pelkistä linsseistä ja porkkanoista. Salaisuus on kuitenkin runsaissa mausteissa, chilissä ja inkiväärissä. Varsinkin selleri ja palsternakka sopivat keittoon mainiosti.

PS. Keitinveden määrää vähentämällä tästä saa mainion muhennoksen, joka sopii lisukkeeksi tai vaikka hätäruuaksi pakastimeen! Kokeiltu on.


Ainekset:
  • Punaisia linssejä noin 2 dl
  • Porkkanoita 3-5 kpl
  • (Selleriä, purjoa, lanttua, palsternakkaa, kaalia)
  • Puolikas sipuli
  • Valkosipulinkynsiä
  • Tuoretta chiliä
  • Inkivääriä
  • Tomaattipyreetä
  • Mausteiksi kasvisliemikuutio, suolaa, juustokuminaa, garam masalaa, kanelia, mustapippuria.
  • Sitruunaa tai valkoista balsamicoa.
  • (Persiljaa tai korianteria) 


Huuhtele linssit. Kumoa ne 5 litran kattilaan, joka on hieman yli puolillaan vettä siten, että linssit jäävät alle vedenpinnan. Heitä joukkoon kasvisliemikuutio tai ½ teelusikallinen suolaa. Anna kiehua.

Pilko porkkana ja muut vihannekset. Heitä mukaan keittoveteen.
Silppua sipuli, chili, valkosipuli ja inkivääri. Paista ne kasarissa tai paistinpannulla. Jos haluat makua, paista voissa. Oliiviöljykin sopii.

Heitä kiehuvien linssien ja vihannesten sekaan sipuli, chili, valkosipuli, inkivääri ja ruokalusikallinen tomaattipyreetä. Mausta. Anna kiehua ainakin 20 minuuttia, mieluiten pidempään.

Kun linssit ja vihannekset ovat sopivan pehmeitä, ota kattila hellalta. Purista sekaan sitruunaa tai kaada joukkoon pari tippaa valkoista balsamicoa.

Lopuksi heitä sekaan tuoreet yrtit. Ennen tarjoilua anna vetäytyä kannen alla.

tiistai 20. marraskuuta 2012

Lehdestä leikattu linssipata


Minulla on usein ongelmana se, että sovellan kaikkia reseptejä ja lopulta kaikki ruuat maistuvat hiukan samalta. Nyt tein poikkeuksen. Tai no toki vaihdoin raakamakkaran soija chorizoon, vihreät linssit punaisiin ja  lihaliemen kasvisliemeen. Mutta muuten noudatin ohjetta tarkoin: hankin varsisellerit, laakerilehdet ja kuivatut timjamit. Lopputulos oli loistava, suosittelen! Älkää antako kuvan hämätä, oli nälkä ja pimeää. Valolla ja esillepanolla ei ollut mitään merkitystä.

Alkuperäinen ohje löytyy täältä. 

Linssipata
  • 4 dl punaisia linssejä
  • 2 sipulia
  • 2 porkkanaa
  • kaksi oksaa varsiselleriä
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 1/2 dl öljyä
  • 2 rkl (tai reilu) tomaattipyreetä
  • 2.5 dl valkoviiniä
  • 2 tl kuivattua timjamia
  • 1 laakerinlehti
  • 0,7 litraa kasvislientä
  • 2 rkl persiljaa
  • 4 kpl soija chorizoa  
1. Huuhtele punaiset linssit
2. Kuori ja hienonna sipulit, porkkanat, varsisellerit ja valkosipulit. Kuullota ne kattilassa öljyssä pehmeiksi ja lisää mukaan tomaattipyre ja valkoviini
3. Lisää kattilaan valutetut linssit, timjami, laakerinlehti ja kasvisliemi
4. Hauduta linssipataa miedolla lämmöllä noin 15-20 minuuttia
5. Kun neste on haihtunut, mausta suolalla, pippurilla ja persiljalla. 
6. Halkaise soijamakkarat ja paista pannuilla molemmin puolin

Alkuperäisessä ohjeessa makkaran päälle sipaistiin sinappia. Voi pahus! Sen unohdin, kasvisyöjälle tarjoituu aivan liian harvoin tilaisuus tarttua sinappiin.

Punaiset linssit eivät kypsy niin kauaa kuin vihreät, joten siltä osin ohjetta täytyy vielä hiukan viilata. Kuten kuvasta näkyy, linssipatani oli aika kosteaa. Mutta maukasta tämä oli, viini toi ruokaan oman elegantin twistin. Parasta pata oli vasta seuraavana päivänä lämmitettynä.